Kelan pääjohtajaksi tiistaina valittu Husin johtaja, professori Lasse Lehtonen lähetti Kelan hallitukselle kahdeksan sivua pitkän hakemuksen, jossa Lehtonen kertoo, miksi hänet pitäisi valita uudeksi pääjohtajaksi.
– Olen toiminut useiden vuosien ajan menestyksellisesti johtavissa tehtävissä sekä elinkeinoelämässä että julkishallinnossa, joten katson omaavani pääjohtajan tehtävän edellyttämän johtamistaidon sekä osaamisen strategiatyöstä, Lehtonen kirjoittaa.
Lehtonen korostaa työhakemuksessaan koulutustaustaansa, työkokemustaan ja henkilökohtaisia ominaisuuksiaan.
– Olen kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön sekä terveydenhuollon asiantuntija. Olen useasti toiminut sekä sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöhankkeiden että eduskunnan eri valiokuntien asiantuntijana.
Lehtonen kertoo olleensa mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä terveydenhuoltoalan kehittämishankkeissa ja asiantuntijaryhmissä.
– Minulla on sekä kansallisesti että kansainvälisesti laaja yhteistyöverkosto sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoihin sekä moniin Kelan sidosryhmiin. Tunnen hyvin Euroopan unionin sosiaaliturvaa koskevan sääntelyn ja minulla on hyvät yhteydet Euroopan komission terveysasioita käsittelevään pääosastoon.
”Tottunut esiintymään mediassa”
Johtajana Lehtonen kertoo olevansa analyyttinen ja hyvin kokonaisuuksia hahmottava.
– Minulla on monipuolinen koulutus ja osaaminen isojenkin tietomateriaalien arvioimiseen. Omaan hyvän strategisen ajattelukyvyn. Esimiehenä olen valmentava ja painotan erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämistä ja tasapuolista kohtelua, Lehtonen kirjoittaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lehtonen on peruskoulutukseltaan lääkäri ja juristi. Hän on suorittanut lääketieteen tohtorin tutkinnon (1989) ja oikeustieteen tohtorin tutkinnon (2002). Jälkimmäinen väitöskirjoista käsittelee perusoikeuksia.
– Pidän perusoikeuksien turvaamista hyvinvointivaltion keskeisenä tehtävänä, mutta tiedostan myös sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiseen liittyvät yhteiskunnan voimavaroja koskevat haasteet. Vain julkisia varoja tehokkaasti ja vaikuttavasti hyödyntävä palvelutoiminta on eettisesti kestävää.
Lehtonen kertoo omaavansa vankan osaamisen asiantuntijaorganisaation johtamisesta ja hyvät vuorovaikutustaidot.
– Olen myös tottunut esiintymään mediassa. Olen asioihin perehtyvä, enkä pelkää vaikeidenkaan tehtävien suorittamista.
Tätä mieltä hän on sosiaaliturvasta
”Omat visiot” -väliotsikon alla Lehtonen kertoo, mitä hän ajattelee suomalaisesta sosiaaliturvasta – ja sen uudistamisesta.
Lehtosen mukaan järjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja varmentaa etujen tarkoituksenmukainen kohdentuminen.
– Pelkillä rakenneratkaisuilla ei pystytä korjaamaan lisääntyvän palvelutarpeen ja rajallisen rahoituksen epäsuhtaa, Lehtonen kirjoittaa.
Lehtosen mukaan vaikuttaviksi tiedetyillä sosiaalipalveluilla ja rahallisten tukien oikealla kohdentamisella on syrjäytymisen ehkäisemisessä keskeinen asema.
– Sosiaaliturvajärjestelmän ja palvelujärjestelmän tulisi yhteen sovitettuna nykyistä paremmin tukea myös perheiden hyvinvointia. Sosiaalietujen tulee lähtökohtaisesti olla omatoimisuuteen kannustavia.
Hakemuksensa lopuksi Lehtonen kertoo tuntevansa hyvin kansainväliset esimerkit terveyspalvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmien toiminnasta ja rahoituksesta, tietotekniikan antamat kehitysmahdollisuudet sekä laatutyön merkityksen toiminnan tuottavuuden parantamisessa.
– Tunnen myös hyvin Kansaneläkelaitoksen tehtävät ja toiminnot. Uskon, että tietoni ja kokemukseni pääjohtajan virassa hyödyttäisivät suuresti Kansaneläkelaitosta sen tehtävien toteuttamisessa.
Lehtonen kertoo osaavansa viittä kieltä. Suomen lisäksi Lehtosella on erinomainen englannin kielen taito (suullinen ja kirjallinen) ja hyvä ruotsin kielen taito (suullinen ja kirjallinen). Lehtonen kertoo osaavansa lisäksi saksaa ja venäjää.
Lehtonen oli hakenut Kelan pääjohtajaksi kaksi kertaa aiemminkin.
Arto Satonen ei vakuuttanut
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2023 ollut Lehtonen voitti kisassa työministeri Arto Satosen (kesk), joka oli kokoomuksen ykkösehdokas tehtävään.
Kelan hallitus esitti pääjohtajaksi Melan toimitusjohtaja Heli Backmania, joka voitti Satosen äänin 8–1.
Kansanedustajista koostuvat valtuutetut äänestivät tehtävään värikkäiden vaiheiden jälkeen kuitenkin Lehtosen, joka voitti Backmanin äänin 7–5.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Satonen ei vakuuttanut hakuprosessissa ja oli ulkopuolisen konsultin arvion mukaan heikoin viidestä kärkihakijasta.
Satosen hakemus on Lehtoseen verrattuna vaatimaton.
Arto Satosen työhakemus
”Arvoisat Kelan valtuutetut, arvoisa Kelan hallitus.
Olen kiinnostunut KELA:n pääjohtajan tehtävästä. Tehtävä on hyvin kiinnostava, koska KELA:lla on keskeinen asema suomalaisen sosiaaliturvan toteuttajana ja kehittäjänä.
Sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin liittyvät kysymykset ovat olleet työssäni keskeisiä koko poliittisen urani ajan niin ministerinä, kansanedustajana eri valiokunnissa, komiteatyössä ja hallitusneuvottelijana. Olen lisäksi kirjoittanut kaksi hyvinvointiyhteiskuntaa käsittelevää kirjaa.
Toimin parhaillaan Petteri Orpon hallituksen työministerinä ja työ- ja elinkeinoministeriön päällikkönä. Työssäni ison organisaation strateginen johtaminen, lakiesitysten valmistelu, muutosten aikaansaaminen ja henkilöstöasioiden hoitaminen ovat tulleet tutuiksi, samoin vaikuttaminen Euroopan unionin neuvostoissa.
KELA toimii läheisessä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, joihin tiivistä yhteydenpitoa pidän tärkeänä. Yli 20 vuoden kansanedustajauran aikana olen luonut laajan verkoston yhteiskunnan keskeisiin vaikuttajiin eri poliittisissa puolueissa, virkakunnassa, järjestömaailmassa ja mediassa.
Kerron mielelläni lisää ajatuksistani KELA:n pääjohtajan tehtävään liittyen.
Ystävällisin terveisin,
Arto Satonen”
